maanantai 7. huhtikuuta 2014

No mutta, mitäpä meille kuuluu?




Siinä muutama uusi ja vanha kuva näin ensialkuun. Tilanteeseen nähden meille kuuluu tosi hyvää. Äitin kautta myös lapsikin on onnellinen. Koulukin menee suht ok, ja mä jopa rakastan sinne menemistä. Okei, yhen kurssin tehtävä on jääny palauttamatta koska hävitin tehtävänannon. Palautus oli perjantaina, mut ehkä mä saan armonaikaa vielä tän päivän. Mä vihaan muutenkin koko kurssia. Mulla on nyt 27 opintoviikkoa, koska karsittiin pois sieltä sellaiset, mitä ei enää opintosuunnitelmassa ole. Jos ja kun teen SK (suoritus kesken) merkinnät pois (johtuu siitä et ennen niitä oli 1ov minkä oon suorittanu ja nykyään 2ov, joten..) ni mulle tulee vielä 10 opintoviikkoa lisää. Niksnaks niitä vaan rapisee tonne wilmaan. 

Nikokin vaikuttaa onnelliselta. Oon antanut nyt isin ja pojan viettää aikaa keskenään. Pysytellyt pois jaloista. Muuton jälkeen Niko kerkeää mun kanssa olemaan, kyllästymiseenkin asti. Vielä jos hengaillaan koko kesä kotona kahdestaan. Tapaamisoikeuksista ollaan sovittu sen verran, ettei sopimuksia ole. Päivävierailut ja yökyläilyt hoidetaan omien menojen mukaan, tai miten nyt sattuu haluamaan. Niko tottakai pääsääntöisesti asuu mun luona, mutta vierailee toki isällään varmasti monta kertaa viikossa, niin päivisin kun öisinkin. On noi vain semmoinen parivaljakko, ettei niitä todellakaan tahdo erottaa. Onko siellä lukijoissa muita eronneita? Kuinka hoidatte tapaamiset etävanhempaan? 

isi&poika

Hmm, mitähän muuta? Kämpän etsiminen ei vielä ole tuottanut tulosta, mut eipä tolla taida olla mikään kiire. Kunhan nyt kesään mennessä. Tottakai mahdollisimman nopeasti, mutta tässä nyt tapahtu yks juttu, minkä takia mua tarvitaan täällä tomin luona varmaan kuukaus vielä. Laittelin eilen kyllä hakemuksia eri vuokrataloille, saa nähdä tärppääkö. :) 

Nyt voisin mennä ton blogin ulkoasun pariin! Uusi sivu kääntyi elämässä, joten ehkä on aika uudistaa blogiakin ulkoasun myötä! 


Love, Jonna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. ♥